Rekrytointitallin markkinakatsaus, marraskuu 2023

Rekrytointitallin markkinakatsaus on joka toinen kuukausi ilmestyvä katsaus, jossa käsitellään kotimaisia työ- ja rekrytointimarkkinoita sekä niihin liittyviä tekijöitä aina maailmantalouden heilahteluista lähtien. Markkinakatsaus ilmestyy aina myös uutiskirjeemme yhteydessä. Tilaa uutiskirje tästä.

 

• Rekrytointimarkkinoilla on nyt odottava tilanne. Joillain aloilla on selkeä alamäki, vientiteollisuuden uudet tilaukset vähenevät ja jopa IT-alalla on nähty viime aikoina muutosneuvotteluita. Vastaavasti euroalueen inflaatio on painumassa vauhdilla nostaen odotuksia ohjauskoron laskuista ja talouden elpymisestä sitä myöten. Siksi monet yritykset ovat tässä hetkessä varovaisia ja viivästyttävät rekrytointeja.

 

• Taloudessa on jo jonkin aikaa ollut matalapaine, ja lopulta työmarkkinatkin Suomessakin näyttävät alkavan hivenen taipua, vaikkakin pitkällä perspektiivillä puhutaankin ihan hyvistä luvuista.  Työttömyysasteen trendiluku 7,3% (7,2% viime katsauksessa) on hieman noussut ja työllisyysaste hivenen laskenut 74,1 prosenttiin (74,2% viime katsauksessa). Uusissa avoimissa työpaikoissa on selkeä laskusuhdanne (-36% vuoden takaiseen verrattuna). Työvoiman tarjonnan pysyessä korkealla ja kysynnän vähennyttyä yksittäisen yrityksen mahdollisuus onnistua rekrytoinnissa kasvaa.

 

• Talouskehitystä hyvin ennakoivat euroalueen ostopäällikköindeksit ovat myös palveluiden osalta kääntyneet pakkasen puolelle, teollisuuden puolella odotukset ovat olleet pessimistisiä jo reilun vuoden. Viimeaikaiset inflaatioluvut puolestaan luovat uskoa siihen, että EKP ei ole enää nostamassa ohjauskorkoja, vaan laskua odotellaan jo ensi vuodelle.

 

• Kuluttajien luottamusindikaattorit Suomessa kyntävät yhä. Rekrytointimarkkinoilla ankea kuluttajaluottamus on kaksijakoinen asia. Toisaalta varovaisuus vaihtaa työpaikkaa voi lisääntyä, mutta (huolimatta vähentyneistä uusista avoimista työpaikoista) työnteon korkealla pysyneen kysynnän johdosta työntekijöillä on mahdollista työpaikanvaihdon yhteydessä saavuttaa korkeampi palkkataso.

 

• Koska loppuvuoden aikana työvoimaa vapautuu markkinoille ja vastaavasti avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi, ilmoitushaku on yhä useammassa tapauksessa toimiva tapa rekrytoida ja välttämättä raskaampia toimenpiteitä ei tarvita.

 

• Nostamme vuonna 2023 markkinakatsauksissamme eri aloja teemamaisesti esiin. Tässä katsauksessa käsittelemme vähittäiskaupan ja kulutustuotteiden työmarkkinoita. Lisää voit lukea täältä.

 

      1. Maailmantalous

Inflaation pahin niska on näillä näkymin taitettu ja EKP ei ainakaan näillä näkymin ole enää nostamassa ohjauskorkoja, vaan niiden laskeminen alkaa ensi vuoden puolella. Yleisesti korkotason uskotaan pysyvän kuitenkin korkeampana kuin ”nollakorkotaso”, johon ehkä aiemmin saatiin tottua. Myös Yhdysvaltain keskuspankin koronnostot ovat toistaiseksi tauolla, vaikkakin maailman talousveturin BKT porskuttaa ja työmarkkinat pysyvät tiukkoina, sillä työvoiman kysyntä on yhä massiivista.

Euroopassa teollisuuden matala kysyntä ja odotukset ovat luontainen seuraus aiemmasta kovasta kysynnästä ja nyt nousseesta korkotasosta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Ukrainan vastahyökkäys sekä Venäjän sisäinen kuhina pitää markkinoitakin varpaillaan. Lisäjännitteitä luo Lähi-Idän vakavasti kiristynyt / kriisiytynyt tilanne.

Talouskehitystä hyvin ennakoivat Euroalueen ostopäällikköindeksit kääntyivät kesän ja syksyn aikana laskuun. Palvelupuoli on pitänyt indeksiä kasvuodotusten puolella, mutta viime aikoina myös odotukset palvelupuolella ovat olleet apeammat. Teollisuuspuolella odotukset ovat hyvinkin alhaalla, joskin ehkä pientä toipumista viime aikoina havaittavissa. (ks. kuvio)

 

*Yli 50 arvo kertoo odotusten kasvusta edelliskuukauteen nähden.

 

       2. Suomen talous

Suomen BKT:n kehitys 2023 ensimmäinen vuosipuolisko oli kitukasvuisesti voiton puolella ja tällä hetkellä ollaan hyvinkin mahdollisesti taantuman syvimmässä kohdassa. Suomessa isot kiinteistösektori sekä vientimarkkinat ovat kovin hiljaiset ja näitä molempia piristäisi korkojen lasku, jota viimeaikaisten inflaatiolukujen perusteella voidaan jo alkaa odottaa. Taantumasta odotetaan yleisesti lyhyttä, mutta inflaation, Ukrainan sodan sekä Lähi-idän kiristyneen tilanteen johdosta ennustettavuus on heikkoa.

Suomi on vientivetoinen maa ja sitä taustaa ajatellen esim. Suomen keskeisten kauppakumppanien ostopäällikköindeksit etenkin teollisuuden puolella eivät ennakoi hirveän valoisia lähiaikoja. Myös korkotasojen vaikutus esim. rakennusalan uudistuotantoon tulee näkymään vielä pitkän aikaa.

Kuluttajien luottamus on noussut pahimmasta pohjastaan, mutta viime kuukausina yleinen taloustilanne ja mm. pelko työttömyydestä on laskenut luottamusta.

Inflaation ajama rahoituskustannusten nousu hillitsee investointihalukkuutta jatkossakin. Em. syistä taantuma kohtelee eri aloja eri tavalla, etenkin kiinteistömarkkinat ovat vahvasti hyytyneet, sen sijaan esim. ohjelmistokehittämisessä kysyntä ei ole merkittävästi vielä sakannut, vaikka kysyntä silläkin puolella on hiipunut.

 

 

      3. Työllisyyslukujen kehittyminen Suomessa

Taloudessa on jo jonkin aikaa ollut matalapaine, ja lopulta työmarkkinatkin Suomessakin näyttävät alkavan taipua.  Työttömyysasteen trendiluku 7,3% (7,2% viime katsauksessa) on hieman noussut ja työllisyysaste hivenen laskenut 74,1 prosenttiin (74,2% viime katsauksessa), mutta etenkin 20-64-vuotiaiden työllisyysaste laski. Uusissa avoimissa työpaikoissa on selkeä laskusuhdanne (-36% vuoden takaiseen verrattuna). Työvoiman tarjonnan pysyessä korkealla ja kysynnän vähetessä yksittäisen yrityksen mahdollisuus onnistua rekrytoinnissa kasvaa.

Avointen työpaikkojen määrä valottaa tulevaisuuden työllisyysnäkymiä, joissa ollaan vahvasti laskusuunnassa verrattuna esim. vuoden takaisiin uusiin avoimiin työpaikkoihin (ks. kuvio). Uusia avoimia työpaikkoja on nyt noin kolmannes vähemmän kuin vuosi sitten, eli kilpailu työvoimasta on vähentynyt.

 

     4. Vähittäiskaupan ja ja kuluttajatuotteiden työmarkkinat

Kuluttajapuolella markkinat vetävät hyvin. Kääntäkäämme katseemme siis näihin työmarkkinoihin.

Vähittäis- ja kulutustuotealat ovat perinteisesti olleet yksiä työ­voima­valtaisimpia aloja Suomessa. Alat ovat myös hyvin heterogeenisia työroolien, työnantajien ja työvoiman suhteen. Viime vuosina kiihtynyt siirtymä kohti fyysisistä kauppa­paikoista verkkokauppaan on ollut yksi merkit­tävimmistä muutoksista yleisessä liike­toiminta­ympäristössä vähään aikaan.

Vähittäiskaupan murros

Vähittäis­kaupalla tarkoitetaan oikeastaan mitä vaan kuluttajakauppa, jossa kuluttaja ostaa fyysisen tuotteen. Arvion mukaan vähittäis­kauppa työllistää Suomessa 110-120.000 ihmistä.

Isoina trendeinä alalla:

• Nopeasti liikkuvien hyödykkeiden (FMCG) kauppa­paikkojen automatisaatio.
• Keskittyminen isompiin yksiköihin sekä osittain siirtyminen verkko­tilauksiin ja kuljetus­palveluihin.
• Kesto­hyödykkeiden osalta siirtyminen verkkoon on vastaavasti ollut vielä isompi murros.
• Palvelumuotoilu ja logistiikka ovat nousseet hyvin merkittäviksi tekijöiksi.

Kulutus­tuotteiden tuottajien markkinat

FMCG-puolella tuotteiden myynti vähittäiskaupan kautta on yhä ehdottomasti valtavirtaa. Orastavana trendinä kuitenkin on, että yritykset myyvät tehostuneiden logistiikka­markkinoiden ansiosta kuluttajille tuotteitansa, jos ei nyt aivan suoraan, niin ainakin vähempien välikäsien kautta.

Kestohyödykkeissä verkkotilausten määrä sen sijaan on vahvassa kasvussa ja ulkomaiden markkinat ovat usein verkko­tilauksissa liki yhtä lähellä kuin kotimaidenkin markkinat.

Lisätiedot vähittäiskaupan ja kuluttajatuotteiden rekrytointien osalta: Rekrytointitallin Elina Liikka.

 

      5. Rekrytointimarkkinat yleisesti

Olemme keskittyneet katsauksissamme asiantuntija- ja johtotason rekrytointeihin. Loppukädessä työllisyystilanteen kehittymisen ratkaisee yritysten investointihalukkuus. Esim.  kuten ostopäällikköindeksistä käy ilmi. Etenkin rakentamisen puolella odotukset ovat eri häiriöiden johdosta laskeneet, mutta silti meillä on syy uskoa, että asiantuntija- ja johtotason rekrytointikysyntä pysyy korkealla myös seuraavan 12-36 kuukauden tähtäimellä. Vähentynyt kilpailu työvoimasta näkyy konkreettisesti aluekohtaisina muutoksina vuoden takaisesta.

Ukrainan sodan ja sen talousseurausten aiheuttama ankea kuluttajaluottamus on rekrytointimarkkinoilla kaksijakoinen asia. Toisaalta varovaisuus vaihtaa työpaikkaa voi kasvaa, mutta toisaalta työnteon korkealla pysyneen kysynnän (huolimatta vähentyneistä uusista avoimista paikoista) johdosta työntekijöillä on mahdollista työpaikanvaihdon yhteydessä saavuttaa korkeampi palkkataso.

Ja vielä yleisesti rekrytointikäytännöistä Suomen markkinoilla. Kirjoitimme jo keväällä 2021 markkinakatsauksessamme:  “Nyt osaajien kysynnän kasvaessa on jo ilmassa merkkejä siitä, että suorahaku-tyyppiset rekrytoinnit tulevat olemaan jälleen niskan päällä asiantuntijatason rekrytoinneissa. Tähän on työnantajien syytä varautua.”

Työvoiman kysyntä on tämän jälkeen laantunut, mutta johtuen laskeneesta työttömyysasteesta pysymme yhä samalla linjalla: suorahaku / hybridihaku tulee olemaan isossa roolissa paikkoja täytettäessä myös vuonna 2024, mutta ilmoitushaun onnistumisen todennäköisyys on kasvanut johtuen työvoimaan kohdistuvan kilpailun vähenemisestä. Lisäksi rekrytointitapojen moninaistuminen, esim. vaivaton hakeminen uuteen työhön somen liidibottien suhteen on yhä kasvava trendi.

 

Lisätiedot:

Mikko Kaikkonen

Toimitusjohtaja, kauppatieteiden lisensiaatti

Rekrytointitalli Oy

0405773768, mikko.kaikkonen@rekrytointitalli.fi