Blogi ja uutiset
Rekrytoinnin asiantuntijablogit
Edellisessä kirjoituksessani annoin esimakua signaloinnista siinä vaiheessa, kun henkilö lähettää hakemuksen työpaikkaan. Käykäämme tarkemmin käsiksi signalointiin peliteorian ja rekrytoinnin valossa.
Etenkin uran alkuvaiheessa olevien henkilöiden rekrytoinneissa ollaan usein sellaisessa tilanteessa, että yksittäiseen paikkaan tulee paljon hakemuksia. Otetaan vaikka tilanne, jossa hieno kansainvälinen konsulttiyritys on palkkaamassa junior-tasoiseen tehtävään uuden henkilön. ”Haluamme Sinut näköalapaikalle kasvamaan suuriin saappaisiin!” Tulevaisuuden toivoja on kysymättäkin viljalti oven takana halukkaina saamaan juuri kyseisen paikan. Näillä nuorilla luonnollisestikaan ei ole työkokemusta kyseiseen tehtävään, joten heidän on järkevää osoittaa osaamistaan ja toimeliaisuuttaan vaikkapa koulutodistuksella. Siitä saattaa saada käsitystä kyvykkyydestä. Tästä esimerkkinä Michael Spencen artikkeli ”Job Market Signaling” (1973):
Peliteoriassa tapana on luoda alkuasetelma ja sitten toimintapa, kuinka "peli" etenee. Asetelma tässä menee seuraavasti.
Tässä siis koulutustaso toimii signaalina työntekijän tuottavuudesta. Johtopäätöksenä paperissa on se, että vain Korkean tuottavuuden tyypit valitsevat korkean koulutuksen, sillä heille on eri palkkatasojen tilanteessa (ja kasvaneiden todennäköisyyksien myötä) kannattavampaa hankkia koulutusta, koska heille se on myös edullisempaa.
Eli toisin sanoen, vaikka lähtökohtainen osaaminen ko. uuteen työhön sekä koulutuksen saaneella että vähemmän saaneella ovat täsmälleen samat, niin tämän pelin perusteella on järkevää maksaa korkeammin koulutetulle korkeampaa palkkaa!
Edellisessä blogissani käsittelin nopeasti tilannetta, jossa kokematon työntekijä esittää tolkuttoman kovan palkkapyynnön suhteessa kokeneeseen työntekijään. Siinä missä kokeneen työntekijän palkkapyyntö on todennäköisesti linjassa hänen tuottavuutensa kanssa (ja sitä kautta työnantajan saaman hyödyn kanssa), kokematon pelaakin signalointipeliä, jonka perimmäinen tarkoitus ei olekaan saada korkeaa palkkaa vaan kertoa työnantajalle, minkälainen tyyppi on kyseessä.
Älkää siis hyvät työnantajat seuraavalla kerralla hermostuko kovia pyytävälle työnhakijalle, sillä hänen motiivinsa voivat olla hyvinkin vilpittömät!
Spence, A. M. (1973). "Job Market Signaling". Quarterly Journal of Economics. 87 (3): 355–374. doi:10.2307/1882010. JSTOR 1882010.
Julkaistu 02.04.2020
Rekrytointitallin uutiskirjeessä: ELY-yhteistyöllä rekrytointistrategia kuntoon, yhteistyön aloitus KäPan kanssa, taloushallinnon ala, markkinakatsaus sekä uudet nettisivut.
Rekrytointitallin markkinakatsauksessa käsittelyssä jälleen työmarkkinat Suomessa, taloushallintoala erikoisnostona.
Rekrytointitalli jatkaa ennakkoluulotonta linjaansa. Niin jalkapallojoukkueissa kuin yritysten tiimeissä toimii samat lainalaisuudet. Ja loppujen lopuksi keskiössä on aina yksilö osana isompaa kokonaisuutta.
Kokeile maailman ensimmäistä yrityskulttuurimatchausbottia! ’Yrityskulttuuri’ on sana, jota viljellään jatkuvasti enemmän. Ihanan abstrakti käsite, josta on vaikea saada kiinni. Silti me kaikki tiedämme, että yrityskulttuurilla on merkitystä siinä, kun yritys pyrkii tavoitteisiinsa.
Rekrytointitallissa on firman perustamisesta asti ollut toimintatapana ajatella edistyksellisesti ja ennakkoluulottomasti.
Rekrytointitallissa on firman perustamisesta asti ollut toimintatapana ajatella edistyksellisesti ja ennakkoluulottomasti.