Rekrytointitallin markkinakatsaus, 4/2024, kesä.

Miltä näyttää vuosi 2024 rekrytoinnin näkökulmasta? Kesän katsaus.

Lähdimme vuoteen 2024 taantumataloudesta, silti odottavin tunnelmin. Inflaatio ja korkomarkkinat ovat vetäneet taloutta jäähdytysmoodiin niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa, mutta markkinoilla on ollut jo pitkään vahva konsensus, että jo kesällä alkaa ohjauskorkojen laskut ja tätä kautta talouden vireystila kasvaa. Näin myös tapahtui: ohjauskorkojen ensimmäinen lasku on takanapäin ja euroalueen talous on siirtynyt kasvu-uralle. Usein suhdanteiden siirtyessä laskusta nousuun työmarkkinat seuraavat hieman perässä. Näin ollen saamme vielä joitain kuukausia odottaa työllisyyslukujen kääntymistä parempaan suuntaan.

Vuoden vaihduttua jokavuotinen tammikuu-efekti näkyi voimakkaasti uusissa avoimissa työpaikoissa. Vaikka talous on sakannut, niin työttömyys ja työllisyysaste ovat pysyneet kuitenkin suhteellisen vahvoina viimeisen vuoden ajan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että mm. alkuvuoden lakkoilut ovat jarruttaneet orastavaa kehitystä ja esim. maaliskuun lakkoilulla oli suora vaikutus työllisyyskehitykseen (ks. graafi alla) jo pelkästään halukkuudessa palkata uusia työntekijöitä.

 

Mitä odotamme loppuvuodelta 2024 ja mitä asioita kannattaa seurata? Viisi eri alaa.

Kesä- ja heinäkuu ovat perinteisesti hieman rauhallisempia rekrytointikuukausia, mutta syksyllä (elokuu-lokakuu) on hyvinkin vilkasta rekrytoinnin suhteen. Tämän vuoden syyssesongista odotamme vähintäänkin viime vuotta pirteämpää, mutta mahdollisesti rekrytoinnin kannalta hiljaiset 1,5 vuotta voi näkyä kasvaneen työvoiman kysynnän lisäksi nyt hyvinkin vilkkaana työpaikan vaihtamisen aikana jo senkin takia, että yleinen luottamus talouteen on kasvanut / kasvamassa ja sitä kautta rohkeus työpaikan vaihtamiseen. Huomioitakoon silti, että maailmalla geopoliittinen tilanne on yhä hyvin herkkä ja myöskään inflaatiopeikkoa ei ole nitistetty, etenkin Yhdysvalloista saadut luvut pistävät mietityttämään. Paikallisesti taasen syksyn työmarkkinakierrokset voivat tuoda hidasteita hyvälle kehitykselle.

Tarkkailemme tässä katsauksessa viiden eri alan / toiminnon rekrytointimarkkinoita: teollisuuden, rakennusalan, IT-alan, vähittäiskaupan sekä myynnin/markkinoinnin. Kuten tunnettua, Suomi on vientivetoinen talous, jossa teollisuudella on iso rooli. Yksikään ala ei elä umpiossa, joten se mitä tapahtuu teollisuuspuolella vastaavasti voi vaikuttaa muiden alojen kysyntään, minkä näyttää myös EK:n teollisuusbarometrin ja kaikkien uusien avointen työpaikkojen muutoksen (12kk) välinen yhteys vuosilta 2018-24.

 

 

1) Teollisuuden kysyntään vaikuttavat vahvasti vientimarkkinat ja rahoitusmarkkinoiden tilanne. Ohjauskorkojen lasku kertoo jo omaa kieltään, mutta sekä Suomessa että muualla maailmassa on viime kuukaudet osoittaneet merkkejä siitä, että pohja on saavutettu ja uusi nousu on alkamassa, mutta on hyvä huomata, että usein isot laivat kääntyvät hitaasti. Isoista maista jo esim. USA:n ja Kiinan teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat teollisuuden osalta ekspansiivisen talouskasvun puolella, mutta euroalueella tuskin vielä ennen 2024 jälkimmäistä puoliskoa. Huomioitavaa, että Euroopan perinteinen talousveturi ja Suomelle tärkeä vientimarkkina Saksa on vihdoinkin heräilemässä.

Tarkkaile näitä: teollisuuden tilausmäärät, ostopäällikköindeksit, teollisuuden luottamusindeksit, inflaatio, korot, tärkeimmät vientimarkkinat.

Teollisuuden alan rekrytointimarkkinoista lisää: https://www.rekrytointitalli.fi/toimialat/teollisuus-ja-suunnittelu

 

_{*Yli 50 pistettä tarkoittaa ennakoi talouden kasvua ja alle 50 supistumista}

 

2) Rakennusalan ahdingosta uutisoidaan ahkerasti, mutta usein vain asuntomarkkinoiden suhteen. Rakennusala on kuitenkin laajempi käsite, sillä toimitilarakentaminen, infrarakentaminen ja korjausrakentaminen eivät ole kokeneet läheskään niin kovia kuin asuntopuoli. On huomioitava, että Suomessa rakennusala vastaa jopa 15% BKT:sta.

Rakentamisessa etenkin materiaalihintojen kova nousutahti viime vuosina on ollut lähtöisin ulkoisista tekijöistä ja vastaavasti nopeasti nousseet korot ovat hidastaneet vahvasti kuluttajien ja sijoittajien asunnonostoaikeita. Hintatasojen maltillistumisen ja korkojen laskun myötä myös asuntorakentaminen lähtenee hitaasti käyntiin, kun myytävien asuntojen varastot alkavat hiipua, mutta tämä tuskin tapahtuu ennen alkuvuotta 2025, josko vielä silloinkaan. Rakennusalan ostopäällikköindeksit eivät muissakaan länsimaissa ennusta kovin valoisia aikoja. Huomioitavaa kuitenkin, että mm. markkinakorkojen käännyttyä jo aiemmin laskuun, nyt alkaa näkyä merkkejä sijoittajien palaamisesta takaisin asuntomarkkinoille.

Alalla tullaan varmasti näkemään vielä lisää konkursseja, irtisanomisia ja lomautuksia, joten osaavaa työvoimaa on sinänsä paljon tarjolla, joskin yritykset ovat oppineet aiemmista laskusuhdanteista ja pyrkivät pitämään ydinosaajistaan kiinni keinolla millä hyvänsä.

Tarkkaile näitä: kuluttajaluottamus, korot, rahoitusmarkkinat, rakennusalan luottamus

Rakennusalan rekrytointimarkkinoista lisää: https://www.rekrytointitalli.fi/toimialat/rakennus-ja-toimitila-ala

 

 

3) IT-ala on pitkästä aikaa ottanut hieman takapakkia ja useassa yrityksessä on käyty jopa muutosneuvotteluja etenkin pk-yritysten projektien kysynnän vähenemisen myötä. Tämä on luonut alalle keväästä/kesästä 2023 lähtien pitkästä aikaa tilanteen, jossa osaajia ei olekaan äärimmäisen vaikea rekrytoida, vaan ollaan oltu jonkinasteisessa tasapainossa työvoiman kysynnän/tarjonnan ja projektien kysynnän välillä, mikä on johtunut etenkin yksityisen sektorin vähentyneestä kysynnästä. Tilanne palaa kylläkin jälleen ennalleen siinä vaiheessa, kun näkymät ja investoinnit alkavat elpyä. Nyt on monella IT-alan yrityksellä tuhannen taalan paikka ja kysymys, että missä vaiheessa ”uskaltaa” taas rekrytoida. Vertailun vuoksi: koronan aiheuttama IT-alan työvoiman ja projektien ”tasapaino” kesti noin vuoden.

Olemme aiemmissa katsauksissa odottaneet IT-alan kysynnän virkoamista keväälle / kesälle ja nyt markkinoilla toimivien yritysten mukaan tosiaan alkaa näyttää siltä, että kysyntä on heräämässä.

Tarkkaile näitä: korot, yritysluottamus, ostopäällikköindeksit, it-alan työpaikat

IT-alan rekrytoinneista lisää: https://www.rekrytointitalli.fi/toimialat/it-ja-analytiikka

 

4) Vähittäiskauppa on ristiriitaisessa vaiheessa. Kuluttajien luottamus mataa edelleen pohjamudissa, mutta se näkyy ennen muuta isompien investointien (asunto, auto, sisustus) kaupassa kun taas vastaavasti kuluttajien vahva palkkakehitys on pysynyt vahvana johtaen siihen, että kulutustavaroita ostetaan ja päivittäispalveluita käytetään yhä ahkerasti. Kierrepallona kuluttajien luottamukselle on viime aikoina heikentyneet työllisyysluvut. Ennen kuin kuluttajien luottamus nousee ylös, emme usko, että myöskään ns. kestävien hyödykkeiden kauppa kasvaa. Kuluttajien luottamuksen muutokselle isoimmat mahdolliset muutokset olisivat nyt jo alkanut korkotason lasku sekä lisäksi maailmanpoliittisen tilanteen rauhoittuminen. Päivittäistavarakauppa sen sijaan pysyy yhä vahvana työllistäjänä myös osa-aikaisten ja kausityöntekijöiden suhteen.

Tarkkaile näitä: kuluttajaluottamus, työttömyysluvut, korot

Vähittäiskaupan rekrytoinneista lisää: https://www.rekrytointitalli.fi/toimialat/vahittaiskauppa-ja-kulutustuotteet

 

 

 

5) Myynnin alan rekrytointimarkkinat. Myyntiä voi hyvin pitää tietynlaisena talouden pulssina. Talouden yskiessä on myös B2B-myyjien kysynnän suhteen rauhallisempi hetki, mutta perinteisesti elo-syyskuu on vaiherikasta aikaa myynnin rekrytointien suhteen. Kesä taasen on varsin rauhallista aikaa. Odotamme myös myynnin työpaikkojen määrän kasvavan loppuvuodesta 2024, mutta varsin maltillisesti. Hyvin ison kysynnän tapaiseen tilanteeseen päästään vasta, kun talouskasvu on selkeää.

Tarkkaile näitä: Myynnin työpaikat, työttömyysluvut, yritysluottamus, ostopäällikköindeksit

Myynnin ja markkinoinnin rekrytoinneista lisää: https://www.rekrytointitalli.fi/toimialat/myynti-ja-markkinointi

 

 

Rekrytointikäytännöt vuonna 2024

Yksinkertaistettuna yrityksillä on kaksi tapaa rekrytoida: kontaktoimalla suoraan osaajia (headhunt) tai mediamarkkinoinnilla (ilmoitushaku). Se kumpi kulloisenakin hetkenä on tehokkaampaa, riippuu useasta tekijästä: yrityksen vetovoimasta, alasta, tehtävästä, fyysisestä sijainnista sekä työmarkkinatilanteesta (kysyntä ja tarjonta). Yleisesti ottaen vielä toistaiseksi on työnantajalle herkullisemmat hetket rekrytoida kuin vaikkapa vuosi sitten johtuen ihan siitä, että kilpailu työvoimasta on vähentynyt 25% (uudet avoimet työpaikat y/y huhtikuu 2023 vs 2024) ja työttömyys kasvanut. Näin ollen ilmoitushaku on osoittautunut monelle yritykselle viime aikoina pitkästä aikaa hyväksi vaihtoehdoksi headhuntin sijaan.

 

 

Rekrytoinnin trendeistä puhuttaessa nousee joka vuosi eri painotuksin esille tavanomainen listaus mm. sosiaalisesta mediasta, työnhakijakokemuksesta, teknisistä apuvälineistä, avoimuudesta, vuorovaikutuksesta ja työnantajabrändistä.

Yllä mainitut ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta pidemmällä tähtäimellä harva asia on kuitenkin muuttunut, sillä rekrytointeja on hyvä katsoa usean vuoden päähän. Jatkossakin puhutaan kuitenkin työvoimapulasta ja osaavan, sitoutuneen työvoiman rekrytoimisen haasteista, johon yksittäisen trendinhaistelun sijaan yritykset ovat alkaneet suhtautua yleisellä ja myös eettisellä tasolla entistä vakavammin. 2020-luvun vahvin suuntaus rekrytoinnissa on vastuullinen rekrytointi, joka ei rajoitu vain rekrytointiprosessin ehdokkaiden tasapuoliseen kohteluun, vaan se on syytä nähdä laajempana dialogina ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Lähteet:

TEM: työttömyysjulkaisut 2018-2024 https://tem.fi/tyollisyyskatsaus

EK: luottamusindikaattorit 2018-2024 https://ek.fi/avainsana/luottamusindikaattori/

S&P Global: PMI https://www.pmi.spglobal.com/

Rekrytointitalli: Opas vastuulliseen rekrytointiin https://www.rekrytointitalli.fi/media/opas-vastuulliseen-rekrytointiin-rekrytointitalli.pdf

 

Lisätiedot:

Mikko Kaikkonen

Toimitusjohtaja, Kauppatieteiden lisensiaatti

Rekrytointitalli Oy

0405773768, mikko.kaikkonen@rekrytointitalli.fi