Rekrytointitallin markkinakatsaus, Tammikuu 2021

 

  • Euroalueen ostopäällikköindeksit ovat jälleen syksyn notkahduksen jälkeen nousseet hieman (pisteluku 49,8), etenkin teollisuuden ostopäällikköindeksi (56,6) osoittaa kasvua, mikä on vienteollisuudesta riippuvaiselle Suomelle positiivinen asia. Myös palveluiden ostopäällikköindeksi oli joulukuussa ensimmäistä kertaa edellistä kuukautta korkeammalla sitten kesän.

 

  • Syksyllä alkanut positiivinen vire avointen työpaikkojen määrän kasvussa kääntyi hieman laskuun marras-joulukuussa. Samoin kesästä jatkunut lomautusten nopea väheneminen on käytännössä pysähtynyt.

 

  • Työllisyysaste nousi 71,8%:in, joka on 0,1%-yksikköä korkeampi kuin vuosi sitten

 

  • Rekrytointimarkkinoilla varovaisuus työpaikan vaihtamisen suhteen on edelleen verrattain suuri, mutta yritysten varovaisuus rekrytoida on vihdoin poistumassa, joskin rekrytointivolyymit ovat yhä pienemmät kuin ennen pandemian aiheuttamaa talousshokkia.

 

1. Maailmantalous

Maailmantalouden toipumisvaihe otti hieman taka-askelia syksyllä koronapandemian uuden aallon myötä, mutta etenkin rokotusten aloittamisen uskotaan piristävän talouden toimeliaisuutta jo hyvissä ajoin ennen kuin rokotteilla on saatu varsinaista laumasuojaa.

 

Euroalueen ostopäällikköindeksi antaa tietoa tulevaisuuden näkymistä yritystasolla. Optimistisen kesän jälkeen etenkin palvelualoilla huoli Covid-19 leviämisestä ja rajoitustoimenpiteistä on näkynyt verrattain vahvana, teollisuudessa ei niinkään. Kaksoistaantuman pelko on kuitenkin ainakin toistaiseksi hälventynyt joulukuun lukujen myötä. Alkava vuosi ja kevät näyttävät, millä vauhdilla talous kehittyy ja mihin suuntaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähde: IHS Markit, Macrobond, Kuntarahoitus

*Yli 50 arvo kertoo odotusten kasvusta edelliskuukauteen nähden.

 

2. Suomen talous

 

Suomi on ns. jälkisyklinen talous, eli talousshokit vaikuttavat Suomeen myöhemmin kuin vaikkapa Länsi-Euroopan maihin. Tässä talouskriisissä on kuitenkin poikkeavaa se, että joillekin aloille shokki osui käytännössä samaan aikaan (esim. ravintolat laitettiin käytännössä helmi-maaliskuussa koko Euroopassa kiinni), mutta jotkin alat ovat ilmeisesti enemmän kiinni normaalissa jälkisyklisessä taloudessa.

 

Suomi on selvinnyt suhteellisen pienin vaurioin muihin länsimaihin verrattuna. Viimeisin (joulukuu) Suomen Pankin ennuste vuoden 2020 BKT:ksi on “vain” -3,5% verrattuna vuoteen 2019. Valtioiden massiiviset tukipaketit ovat nostaneet luottamusta etenkin teollisuudessa, mikä on hyvä merkki Suomen vientiteollisuusvetoiselle kansantaloudelle.

 

 

 

3. Työllisyyslukujen kehittyminen

 

Lomautettujen määrä vähenee edelleen vauhdilla, vaikkakin hidastuen. Marraskuun lopussa oli 58.000 henkilöä kokoaikaisesti lomautettuna, mikä on hieman enemmän kuin lokakuun lopussa. Keväällä luku oli pahimmillaan 178.000. (Lähde: TEM, Työllisyykatsaus, joulukuu 2020)

Verrattuna viime vuoden vastaaviin lukuihin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 86.000 henkilöllä. Tähän lukuun sisältyy 58.000 kokoaikaisesti lomautetun henkilön lisäys.

 

Työllisyysasteen kehitys sen sijaan on ollut positiivista. Työllisyysaste nousi 71,8% prosenttiin, joka on 0,1%-yksikköä korkeampi kuin vuosi sitten.

 

 

Avointen työpaikkojen määrä on loppusyksystä kääntynyt heikompaan suuntaan.

 

 

 

4. Rekrytointimarkkinat

 

Olemme keskittyneet katsauksissamme asiantuntijatason rekrytointeihin. Loppukädessä asiantuntijatason työllisyystilanteen kehittymisen ratkaisee yritysten investointihalukkuus. Esim.  kuten ostopäällikköindeksistä käy ilmi, meillä on syytä varovasti odottaa rekrytointien määrän lisääntymistä etenkin teollisuuteen kytkeytyvillä aloilla vuonna 2021.

 

Työntekijäpuolelta kirjoitimme toukokuun katsauksessamme seuraavasti.

                            

“Työntekijöille tyypillinen reagointi talouskriisissä on se, että aika varovasti vaihdetaan työpaikkaa. Tällä hetkellä työttömät sen sijaan hakevat töitä samoin kuin aiemmin ja työttömyysuhan alaiset ja lomautetut aktivoituvat, mutta tarkkailevat tilanteen kehittymistä eri työnantajien ja alojen osalta.”

 

Sen taloustiedon varassa, jossa nyt elämme, voimme koronarokotusten aloittamisen myötä odottaa varovaisuuden vaihtaa työpaikkaa hiljalleen poistuvan 2021 alkupuoliskolla.

 

Olemme aikaisemmissa markkinakatsauksissa arvioineet, että asiantuntijatason rekrytoinneissa ilmoitushakuun perustuva rekrytointi tulee painottumaan verrattuna suorahaku-tyyppiseen rekrytointiin, jossa potentiaalisiin hakijoihin otetaan suoraan yhteyttä. Näin on myös käynyt. Alkuvuoden talouskehitys valottaa, kuinka kauan tilanne pysyy tällaisena.

 

Viime katsauksemme päättyi seuraaviin sanoihin, jotka myös yhä allekirjoitamme:

 

 

“Näin ollen voidaan sanoa, että niiden yritysten, joilla on mahdollisuus rekrytoida ja joilla selkeät tulevaisuudenvisiot, suhteellinen etu osaavaa työvoimaa palkattaessa on kasvanut verrattuna tilanteeseen ennen kriisiä.”

 

Talouden mittareiden varovaisen positiivisten signaalien ja mahdollisten 2021 alkupuoliskolla tapahtuvien rajoitteiden purkamisten myötä suhteellinen etu ei välttämättä jää kovin pitkäikäiseksi.

 

 

Mikko Kaikkonen

Toimitusjohtaja

Rekrytointitalli Oy

0405773768

mikko.kaikkonen@rekrytointitalli.fi

 

 

Rekrytointitalli Oy

Kyllikinportti 2, 00240 Helsinki